Korkea kolesteroli ja Alzheimerin tauti: Yhteys, riskit ja ehkäisy

Korkea kolesteroli tunnetaan yleisesti sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä. Vähemmän tunnettu mutta kasvava huolenaihe on sen mahdollinen yhteys aivosairauksiin — erityisesti Alzheimerin tautiin. Yhä useammat tutkimukset osoittavat, että epäterveet kolesteroliarvot, etenkin korkea LDL ("huono kolesteroli") ja matala HDL ("hyvä kolesteroli"), voivat edesauttaa muistihäiriöiden ja dementian kehittymistä.

Tässä artikkelissa perehdytään siihen, mitä tutkimus sanoo kolesterolin ja Alzheimerin yhteydestä, miten korkea kolesteroli vaikuttaa aivoterveyteen ja mitä voit tehdä riskin vähentämiseksi.

Alzheimer on etenevä neurodegeneratiivinen sairaus, joka rappeuttaa aivoja ja aiheuttaa muistin, ajattelun ja käyttäytymisen häiriöitä. Se on yleisin dementian muoto ja vaikuttaa maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaan ihmiseen. Yleensä se liittyy ikääntymiseen, mutta nykytutkimuksien valossa elintavat ja terveydentila voivat merkittävästi vaikuttaa sen puhkeamiseen ja ennaltaehkäisyyn

Kolesteroli on rasva-aine, jota elimistö tarvitsee solujen rakennusaineeksi ja hormonien tuotantoon. Kolesterolia on kahdenlaista:

• LDL (low-density lipoprotein): kuljettaa kolesterolia kudoksiin — liiallisena määränä voi kerääntyä verisuoniin.

• HDL (high-density lipoprotein): kuljettaa ylimääräisen kolesterolin pois kudoksista maksaan.

Aivot sisältävät noin 25 % kehon kolesterolista, vaikka aivot muodostavat vain 2 % kehon painosta. Kolesteroli on keskeinen osa neuronien (hermosolujen) solukalvoja ja välittäjäaineiden toimintaa. Aivojen itse tuottama kolesteroli onkin elintärkeää hermosolujen toiminnalle.

Yleinen harhaluulo on se, että korkeaa kolesterolia ei tulisi alentaa, sillä se vaikuttaa aivojen toimintaan negatiivisesti. Aivot ovat kuitenkin kolesterolin osalta lähes täysin eristetty järjestelmä. Aivot muodostavat lähes kaiken tarvitsemansa kolesterolin itse, eikä veren mukana kulkeva kolesteroli pääse suoraan aivoihin veriaivoesteen vuoksi. Kun puhutaan "kolesterolin alentamisesta", tarkoitetaan muun verenkierron LDL-kolesterolin määrän vähentämistä.

Yksinkertaisesti ilmaistuna: korkean kolesterolin alentamiseen tähtäävät toimenpiteet (lääkitys, elintapamuutokset, luontaistuotteet) eivät juurikaan vaikuta aivojen kolesterolin määrään. Korkean kolesterolin alentamiseen tähtäävät toimenpiteet voivat kuitenkin edistää aivoterveyttä ja ennaltaehkäistä mm. Alzheimerin tautia.

1. Beeta-amyloidin kertyminen

Alzheimerin tautiin liittyy beeta-amyloidin nimisen proteiinin kertyminen aivoihin, muodostaen plakkeja, jotka vaurioittavat hermosoluja. Korkea LDL-kolesteroli voi edistää tätä prosessia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että beeta-amyloidin tuotanto voi lisääntyä, kun kolesterolia on liikaa.

2. Tulehdus ja hapetusstressi

Korkea kolesteroli voi aiheuttaa tulehdusta ja hapetusstressiä verisuonissa, myös aivojen pienissä verisuonissa. Tämä heikentää verenkiertoa, hermosolujen aineenvaihduntaa ja aivojen kykyä puhdistaa haitallisia yhdisteitä.

3. Verisuoniperäinen dementia

Aivojen pienet verisuonet voivat tukkeutua kolesterolikertymistä, mikä altistaa aivoinfarkteille ja lisää verisuoniperäisen dementian riskiä. Tämä muistuttaa oireiltaan Alzheimeria ja voi esiintyä myös samanaikaisesti.

4. Apolipoproteiini E (ApoE4) -geeni

ApoE4-geeni on tunnettu Alzheimerin riskitekijä. Se liittyy myös heikompaan kykyyn poistaa kolesterolia aivoista. Henkilöillä, joilla on ApoE4-variantti, korkea kolesteroli saattaa olla vielä haitallisempi.

Vaikka Alzheimerin tauti ei ole täysin ehkäistävissä, elintavoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa sen todennäköisyyteen – erityisesti, jos muutoksia tehdään jo keski-iässä. Useat samat tekijät, jotka suojaavat sydäntä, suojaavat myös aivoja. Tässä tärkeimmät osa-alueet, joihin voit itse vaikuttaa:

🫀 1. Pidä huolta sydän- ja verisuoniterveydestä

Sydän- ja aivoterveys kulkevat käsi kädessä. Kaikki, mikä heikentää verisuonistoa, voi vaikuttaa aivoihin – etenkin pieniin aivoverisuoniin, joilla on keskeinen rooli muistin ja kognition kannalta.

• Alenna LDL-kolesterolia ruokavaliolla tai lääkityksellä

• Nosta HDL-kolesterolia liikunnalla ja terveillä rasvoilla

• Pidä verenpaine normaalina

• Hallitse verensokeria ja ehkäise insuliiniresistenssiä

🥗 2. Syö aivoystävällisesti

Ravinto vaikuttaa sekä suoraan aivojen toimintaan että epäsuorasti verisuonten, tulehduksen ja kolesterolin kautta.

• Suosi kasvipainotteista ruokavaliota (esim. Välimeren tai MIND-ruokavalio)

• Käytä pehmeitä rasvoja (oliiviöljy, pähkinät, siemenet)

• Lisää kuitupitoisia ruokia, kuten kauraa ja kasviksia

• Vältä kovia eläinrasvoja, sokeria ja prosessoitua ruokaa

• Sisällytä ruokavalioon kolesterolia alentavia yhdisteitä, kuten beetaglukaania ja kasvisteroleita

🏃 3. Liiku säännöllisesti

Liikunta edistää verenkiertoa, ylläpitää aineenvaihduntaa ja suojaa hermosoluja tulehdukselta ja stressiltä.

• Tavoittele vähintään 150 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa

• Lisää lihaskuntoharjoittelua 1–2 kertaa viikossa

• Myös kevyt liikunta, kuten päivittäinen kävely, on hyödyllistä

• Vältä pitkäaikaista paikallaanoloa

🧠 4. Haasta aivojasi ja ole sosiaalinen

Aivot tarvitsevat stimulaatiota pysyäkseen toimintakykyisinä.

• Opettele uutta: kieli, soitin, harrastus

• Lue, kirjoita, ratkaise tehtäviä tai tee ristikoita

• Pidä yhteyttä ystäviin ja osallistu yhteisölliseen toimintaan

• Vältä sosiaalista eristäytymistä, joka on selvä riski tekijä

💤 5. Huolehdi unesta ja palautumisesta

Unen aikana aivot puhdistavat itseään kuona-aineista, kuten beeta-amyloidista, joka liittyy Alzheimerin taudin kehittymiseen.

• Pyri nukkumaan 7–9 tuntia yössä

• Vältä univajeen kertymistä – myös lyhytkestoista

• Huolehdi unirytmistä ja rauhoittumisesta ennen nukkumaanmenoa

• Hoida mahdolliset unihäiriöt, kuten uniapnea

🚭 6. Vältä haitallisia aineita

Tupakka ja runsas alkoholi lisäävät aivorappeuman riskiä.

• Lopeta tupakointi – se kiihdyttää verisuonten vanhenemista

• Rajoita alkoholia tai vältä sitä kokonaan

• Suosi kofeiinia maltillisesti, erityisesti iltaisin

Alzheimerin taustalla ei ole yhtä ainoaa tekijää. Parhaat tulokset saadaan, kun yhdistetään useita suojaavia elintapoja – ja mitä aikaisemmin, sen parempi. Jokainen pieni askel parempaan suuntaan vaikuttaa: aivot kiittävät jo nyt ja ennen kaikkea vuosikymmenten päästä. 

• JAMA Neurology (2020): "Midlife cholesterol and Alzheimer’s risk"

• The Lancet Commission (2020): "Dementia prevention, intervention, and care"

• Alzheimer’s Association

• THL & Duodecim: Kolesteroli ja aivoterveys