Näin korkeaa kolesterolia tulisi hoitaa

Korkea kolesteroli löydetään usein sattumalta — verikokeessa, jossa tultiin tutkimaan jotain aivan muuta. Löydös kirjataan, lääkäri kertoo tilanteesta, ja useimmiten seuraa resepti. Potilas lähtee vastaanotolta lääkemääräys kädessä, mutta ilman vastausta tärkeimpään kysymykseen: mitä minä itse voin tehdä?

Tämä artikkeli vastaa siihen kysymykseen.

Korkea LDL-kolesteroli on merkki, ei diagnoosi. Se voi kertoa, että jokin elimistön sisällä ei toimi niin kuin pitäisi — mutta harvoin se on ainoa ongelma.

Todellisuudessa kyse on metabolisesta kokonaisuudesta, jossa useampi muuttuja vaikuttaa samanaikaisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Nämä muuttujat ovat:

• LDL-kolesteroli ja muut rasva-arvot (triglyseridit, HDL-kolesteroli)

• Insuliiniresistenssi ja verensokerin hallinta

• Sisäelinrasva (viskeraalinen rasva)

• Matala-asteinen, hiljainen tulehdus

• Suoliston mikrobiomin tila

Nämä tekijät yhdessä luovat ympäristön, jossa sydän- ja verisuonisairaudet voivat kehittyä. Ei korkea LDL-kolesteroli yksinään — vaikka sen alentaminen onkin tärkeää.

Samaan aikaan voi todeta, että mikäli henkilöllä on vain korkea LDL-kolesteroli, mutta mitään muita riskitekijöitä ei löydy, niin kokonaisriski on melko pieni. 

Kun LDL-kolesteroli on koholla ja muut riskitekijät — tulehdus, insuliiniresistenssi, sisäelinrasva — ovat samanaikaisesti läsnä, LDL-kolesteroli tunkeutuu verisuonen seinämän sisäkerrokseen eli intimaan. Siellä se hapettuu, ja elimistön immuunipuolustus reagoi: makrofagit (valkosoluista kehittyvät siivoussolut) pyrkivät nielemään hapettuneen LDL:n. Prosessissa makrofaagit muuttuvat niin sanotuiksi vaahtosoluiksi, jotka jäävät verisuonen seinämään muodostaen rasvajuosteita — tulevan plakin esimuodon.

Tätä prosessia kutsutaan ateroskleroosiksi eli valtimonkovettumataudiksi. Ajan myötä plakki kasvaa ja kovettuu, ja sen seuraukset riippuvat siitä, mihin verisuoneen plakkia kertyy:

• Sepelvaltimotauti — plakkia kertyy sydämen omiin valtimoihin, jolloin sydänlihaksen hapensaanti heikkenee.

• Sydämen vajaatoiminta — sydän ei enää pumppaa verta riittävästi elimistön tarpeisiin. Syynä voi olla pitkittynyt hapenpuute tai sydänlihaksen vaurio.

• Sydäninfarkti — sepelvaltimon seinämässä oleva plakki repeää äkillisesti. Repeämäkohtaan muodostuu veritulppa, joka tukkii verisuonen. Sydänlihas jää ilman happea, ja osa siitä vaurioituu tai kuolee.

On tärkeää ymmärtää, että tähän pisteeseen ei päädytä yhdessä yössä. Ateroskleroosi kehittyy vuosien, jopa vuosikymmenten kuluessa. Ja juuri siksi varhainen löydös on arvokas — se antaa aikaa toimia.

Sydän- ja verisuonisairauksien kehittyminen alkaa usein korkean LDL-kolesterolin löytymisestä verituloksista — usein melko yllättäen. On tultu tutkimaan jotain aivan muuta, mutta samalla on löydetty kohonnut kolesteroli.

Terveydenhuolto ottaa löydöksen vakavasti. Mutta heillä on tarjota käytännössä vain yksi malli tilanteen hoitamiseksi: lääkitys.

Yleisin lääkehoito korkeaan kolesteroliin on statiinilääkitys. Statiinit toimivat estämällä maksassa kolesterolin tuotantoon tarvittavan entsyymin (HMG-CoA-reduktaasin) toimintaa. Kun maksa tuottaa vähemmän kolesterolia, se alkaa ottaa LDL-kolesterolia tehokkaammin verenkierrosta — ja veren LDL-taso laskee.

Statiinit ovat tehokkaita LDL:n alentamisessa ja ne voivat pienentää sydäntapahtumien riskiä erityisesti henkilöillä, joilla riski on jo kohonnut. 

Statiinit eivät kuitenkaan juurikaan vaikuta muihin metabolisiin riskitekijöihin: insuliiniresistenssiin, sisäelinrasvaan, suoliston mikrobiomiin tai elintapoihin, jotka ovat alun perin johtaneet tilanteeseen. Lääkitys lieventää seurauksia — mutta ei hoida tai korjaa alkuperäistä ongelmaa.

Tärkeä huomio: Tämä artikkeli ei kritisoi terveydenhuoltoa eikä ota kantaa lääkehoidon tarpeellisuuteen. Päätökset mahdollisesta lääkehoidosta tulee aina tehdä yhdessä lääkärin kanssa. Terveydenhuolto toimii parhaansa mukaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa — ja lääkitys on konkreettinen, selkeä toimenpide, jolla voidaan hidastaa taudin etenemistä. Muihin tekijöihin ei yksinkertaisesti ole olemassa malleja, hoitopolkuja eikä resursseja.

Useimpien kohdalla varhainen löydös tarkoittaa, että mitään peruuttamatonta ei ole vielä tapahtunut. Tämä ei tarkoita, että voi ottaa hetken rennosti — se tarkoittaa, että nyt on paras mahdollinen hetki aloittaa.

Plakin kertyminen, sepelvaltimotaudin kehittyminen ja sydämen vajaatoiminta ovat jo asioita, joista on huomattavasti vaikeampi päästä eroon. Varhainen vaihe on etu — käytä se.

Aivan aluksi on tunnustettava kaksi keskeistä asiaa:

• Kyse on kokonaisuudesta, jossa pitää hoitaa useampaa muuttujaa samanaikaisesti.

• Elintapamuutokset ovat kriittisen tärkeitä pysyvien tulosten saamiseksi.

Ihmistä tulisi lähestyä huomattavasti kokonaisvaltaisemmin. Korkean kolesterolin lisäksi seurantaan tulisi nostaa vähintään seuraavat:

• Muut rasva-arvot (triglyseridit, HDL)

• Verensokeri, insuliini, pitkäsokeri (HbA1c)

• Insuliiniresistenssi (HOMA-IR)

• Maksa-arvot

• Matala-asteinen tulehdus (CRP ja muut tulehdusmarkkerit)

• Sisäelinrasva (vyötärönympäryksen seuranta)

• Stressi ja palautuminen (kyselyt, HRV-seuranta)

• Suoliston mikrobiomin tila (tilannearvio)

Kaikki nämä muuttujat on otettava mukaan seurantaan samanaikaisesti. Niiden pohjalta arvioidaan kokonaisriski ja sen muutos ajan myötä.

Jokaisen tilanne on yksilöllinen. Useimmilla on edellä mainitusta listasta ongelmia 2–5 muuttujan kohdalla. Harvoin vain yksi arvo on koholla, harvoin kaikki ovat hälyttävällä tasolla.

Perimällä on jonkin verran vaikutusta jokaiseen näistä muuttujista. Mutta totuus on, että vain noin 5 %:lla ihmisistä perimä sanelee täysin jonkin tietyn arvon. Useimmilla perimän vaikutus on paljon luultua pienempi.

Tämä on hyvä uutinen: todennäköisesti pystyt merkittävästi vaikuttamaan omiin terveysmuuttujiisi tekemällä oikeita asioita pitkäjänteisesti ja säännöllisesti.

Terveysmuuttujiin vaikuttavat voimakkaasti elintavat. Erityisesti seuraavat asiat vievät kehitystä huonompaan suuntaan:

Ruokavalion kokonaisuus

• Runsas punaisen lihan ja lihajalosteiden saanti

• Runsas tyydyttyneen (kovan) rasvan saanti

• Runsas sokerin ja huonolaatuisten hiilihydraattien saanti

• Runsas päihteiden käyttö

• Liian vähäinen kuidun saanti

• Liian vähäinen antioksidanttien saanti

Liikunnan kokonaisuus

• Liiallinen passiivisuus arjessa

• Liian vähäinen kestävyysliikunnan määrä

• Liian vähäinen voimaharjoittelun määrä

Stressi ja palautuminen

• Krooninen stressi

• Unettomuus

• Ylikuormittuminen

Kaikki alkaa tiedostamisesta, ymmärtämisestä ja hyväksynnästä. Tilanne on kohdattava sellaisena kuin se on — ja ymmärrettävä, miten ja miksi siihen on päädytty. Vasta sen jälkeen voi ymmärtää, mitä asialle voidaan tehdä.

Lähtötilanteen hahmottamisessa kokenut ammattilainen voi olla korvaamaton apu. Lähtötilanteen tunnistamisen jälkeen asetetaan tavoite ja välitavoitteet sekä päätetään toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään.

Keskiössä ovat pienet, pysyvät muutokset. Vaikka pienet muutokset voivat tuntua tylsiltä ja tekisi mieli tehdä heti radikaaleja remontteja, se harvoin kannattaa. Muutosten tulee juurtua osaksi elämää ja niistä tulee tulla pysyviä tapoja ja rutiineja. Vanhat tottumukset veivät sinut tähän pisteeseen — nyt tarvitset uudet tavat, jotka vievät sinut pitkällä aikavälillä toivottuihin tuloksiin. Pysyvästi ja kestävästi.

Ihminen tarvitsee riittävästi aikaa ja toistoja, jotta muutos vakiintuu tavaksi. Tämä vaatii satoja toistoja ja paljon aikaa. Vain riittävän maltillista muutosta on mahdollista ylläpitää riittävän pitkään.

Aloita maltilla. Sinulla ei ole mihinkään kiire. Olet loppuelämäsi ajan tekemässä tätä asiaa.

Tarvittavista muutoksista ja konkreettisista toimenpiteistä voisi kirjoittaa kirjan. Olemme käsitelleet asioita kattavasti täysin ilmaisella ja avoimella verkkokurssilla, jonka löydät täältä. Verkkokurssi kannattaa käydä huolella läpi. Sadat ihmiset ovat saaneet siitä avun.

Avaa verkkokurssi tästä.

Tuorein tutkimustieto osoittaa selkeästi, että suoliston mikrobiomin hyvinvointi on suoraan yhteydessä metaboliseen terveyteen — mukaan lukien korkea LDL-kolesteroli ja hiljainen tulehdus.

Suoliston mikrobiomi tarkoittaa biljoonien mikro-organismien — bakteerien, sienten ja virusten — yhteisöä, joka asuu paksusuolessa. Nämä mikrobit eivät ole haitallisia vieraita: ne ovat välttämätön osa elimistön toimintaa.

Terveessä mikrobiomissa on satoja eri bakteerilajeja, ja ne tekevät paljon: hajottavat kuituja, tuottavat vitamiineja, säätelevät immuunijärjestelmää ja pitävät suoliston seinämän ehjänä. Kun mikrobiomi on tasapainossa, se suojelee elimistöä tulehdukselta. Kun se on epätasapainossa — liian yksipuolinen, haitallisten bakteerien hallitsema — se voi ruokkia juuri sitä hiljaista tulehdusta, joka edesauttaa ateroskleroosin kehittymistä.

Länsimainen ihminen on usein ajautunut tilanteeseen, jossa mikrobiomi on huonossa kunnossa. Syitä on ainakin kaksi: ultraprosessoitu ruoka ja liian vähäinen kuidun sekä kasvisten saanti.

Tämä on hankala kysymys, koska mikrobiomi on abstrakti kokonaisuus jonka tilaa on vaikea suoraan tunnistaa. Seuraavat vihjeet voivat kuitenkin auttaa hahmottamaan:

• Vatsan toiminta ja oireet. Toistuva turvotus, ilmavaivat, ummetus tai löysä vatsa viittaavat mikrobiomin epätasapainoon — vaikka ne eivät kerro tarkkaa tilannetta.

• Ruokavalion historia. Jos kuitua on ollut vähän, kasviksia vähän ja prosessoitua ruokaa paljon — mikrobiomi on todennäköisesti kärsinyt.

• Antibioottikuurit. Toistuvat tai pitkät antibioottikuurit pyyhkivät tehokkaasti mikrobiomin monimuotoisuutta.

• Väsymys ja mieliala. Suolisto ja aivot kommunikoivat jatkuvasti. Krooninen väsymys tai mielialan vaihtelut voivat osittain heijastaa mikrobiomin ongelmia.

• Mikrobiomin analyysi. Ulostenäytteeseen perustuva mikrobiomin analyysi antaa tarkemman kuvan — sitä tarjoavat muutamat erikoistuneet laboratoriot.

Mikrobiomi rakentuu ennen kaikkea ravinnon kautta. Keskeisimmät asiat:

• Lisää kuitua. Kuitu on mikrobiomin tärkein ravinnon lähde. Kasvikset, palkokasvit, marjat ja täysjyväviljat tukevat monimuotoisuutta.

• Lisää monimuotoisuutta. Mitä enemmän erilaisia kasveja syö, sitä monipuolisempi mikrobiomi. Tavoitteena vähintään 30 eri kasvilajia viikossa.

• Fermentoidut ruoat. Hapankaali, jogurtti, kefiiri ja muut fermentoidut elintarvikkeet tuovat mukaan eläviä bakteereja.

• Synbioottiset valmisteet. Probiootit (hyvät bakteerit) yhdistettynä prebiootteihin (bakteerien ravintoon) tukevat mikrobiomin elpymistä tehokkaasti.

• Vähennä ultraprosessoitua ruokaa. Lisäaineet, emulgaattorit ja puuttuva kuitu ovat mikrobiomin pahimpia vihollisia.

Korkeaa kolesterolia voi alentaa tehokkaasti myös tietyillä ravintosisällöillä. Beetaglukaani on yksi maailman tutkituimmista kuiduista ja sen hyödyt korkeaan LDL-kolesteroliin ovat selkeät: 3 grammaa kauran beetaglukaania päivässä alentaa korkeaa LDL-kolesterolia.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA hyväksyi vuonna 2011 kauran beetaglukaanille terveysväitteen, joka nosti sen merkittäväksi luontaistuotteeksi korkean kolesterolin hallinnassa. Väite perustuu laajaan tutkimusnäyttöön ja on yksi harvoista ravitsemusväitteistä, jolle on myönnetty virallinen EU-hyväksyntä.

Käytännön haasteena on pitkään ollut se, että 3 gramman päiväannosta on vaikea saada tavanomaisista kauratuotteista. Esimerkiksi kaurapuuroa pitäisi syödä jopa kolme lautasellista päivässä — mikä samalla tarkoittaa merkittävää energiansaannin kasvua.

Glucavena on ratkaissut beetaglukaanin saantiin liittyvät ongelmat. Pieni vuorokausiannos (2 × 15 g) sisältää reilusti yli 3 grammaa beetaglukaania. Jauhe sekoittuu helposti veteen, smoothieen tai jogurttiin.

Glucavenan teho ei kuitenkaan perustu vain korkeaan beetaglukaanipitoisuuteen.

Glucavena on synbioottinen valmiste: siinä yhdistyvät tarkkaan valitut maitohappobakteerit (probiootit) ja beetaglukaani (prebiootti). Probiootit ovat hyödyllisiä bakteereja, jotka rikastuttavat mikrobiomia. Prebiootit puolestaan toimivat näiden bakteerien ravintona — mahdollistaen niiden kolonisoitumisen ja mikrobiomin vähittäisen elpymisen.

Beetaglukaani on samaan aikaan sekä tehokas LDL:n alentaja että tehokas prebiootti. Glucavenassa nämä kaksi vaikutusta yhdistyvät yhteen valmisteeseen.

Glucavenaa ei lähdetty kehittämään vain helpoksi tavaksi saada beetaglukaania. Tavoite oli alusta asti laajempi: rakentaa täysin uusi tuotekategoria — synbioottiset valmisteet korkean kolesterolin alentamiseen, jotka huomioivat niin korkean kolesterolin alentamisen suoraan kuin myös suoliston mikrobiomin hyvinvoinnin. Kokonaisuuden hoitaminen ratkoo taustalla olevia ongelmia ja tuo pysyvämpiä tuloksia.

Lue lisää täältä ja tilaa!